Luottamusmiehet

Perjantai 16.8.2019 klo 13:41

JULKISALALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY.

 

JUKO RY:N PÄÄLUOTTAMUSMIES (OPETUSALA)

1.8.2019-31.7.2022

Kirsi Vuori (OVTES)                                 kirsi.vuori@edu.joensuu.fi 

Rantakatu 20 (Kaupungintalo),                   puh. 0500 577 816

80100 JOENSUU (PL 84, 80100 Joensuu)  

                                                                                

LUOTTAMUSMIESTEN KANSLIATUNNIT

Mika Leinonen                                        puh. 0400 204 030

VaraPLM,                                                 mika.leinonen@edu.joensuu.fi

Heinävaaran koulu                                     Kansliatunti pe 12-13

 

Tanja Ratilainen                                      puh. 050 5934 472

OAJ Joensuun pj.                                      tanja.ratilainen@edu.joensuu.fi

Niittylahden koulu                                     Kansliatunti ke 13-14

 

Tero Kemiläinen                                      puh.050 5625 942

Karsikon koulu, Sirkkala                              tero.kemilainen@joensuu.fi

(erityisopetus)                                         Kansliatunti ti 8-9

 

Kari Litja                                                   puh. 050 441 4554

Lyseon peruskoulu                                      kari.litja@edu.joensuu.fi

                                                              Kansliatunti ma 13-14

 

Mari Hämäläinen                                    puh. 044 0209 778

Mutalan koulu                                          mari.hamalainen@edu.joensuu.fi

                                                            Kansliatunti ti 14-15

 

Juha Pihlman                                                   puh.  040 378 002

Lyseon lukio                                            juha.pihlman@edu.joensuu.fi

(lukio)                                                    Kansliatunti pe 14.15-15

 

 

TYÖSUOJELUVALTUUTETTU                puh.050 421 0016

PAULI RAAPPANA                                   pauli.raappana@jns.fi

Rantakatu 20 (Kaupungintalo), 80100 JOENSUU (PL 84, 80100 Joensuu)                                                                                          

KESÄ!

Tiistai 28.5.2019 klo 8:33

JÄSENEN MUISTILISTA KESÄKSI:

Jos sairastut kesällä, voit anoa KELAn sairaspäivärahan itsellesi laskennallisen kesäloman (alk.16.6.) ajalta. Muista pyytää lääkärintodistukseen merkintä työkyvyttömyydestä, mutta älä hae kesäkeskeytyksen ajalle sairauslomaa. Lisätietoa https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/sairausloma/opetuksettomana-aikana-sairastuminen/

OAJ:n jäsenenä olet vakuutettu myös lomalla. Pidä siis jäsenkortti mukanasi. Myös alle  20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset ovat vakuutettuja OAJ:n jäsenetuna.

Jäsenkortilla saat myös lukuisia muita etuja, tutustu etuihin:

www.oaj.fi/jasenyys/#jasenedut

Mikäli sinulle tulee kesällä kysyttävää jäsenyydestä tai työsuhteesta voit lähettää viestin yhteydenottolomakkeen kautta. Lomake löytyy osoitteesta https://yhteydenotto.oaj.fi/

Jos kysymyksesi koskee ansiopäivärahaa, aktiivimallia tai vaikkapa vuorotteluvapaata, lisätietoja löytyy Opettajien työttömyyskassan sivuilta osoitteesta  https://www.opetk.fi/

Oikein hyvää, rentouttavaa ja sopivan lämmintä kesää kaikille!

Pääluottamusmieskin lomailee, puhelimen suljen 12.6. ja sähköpostiakin luen kesällä vain satunnaisesti. Palaan töihin 6.8.

Terveisin Kirsi V.

JÄRJESTELYERÄ OVTES 1.1.2019

Perjantai 11.1.2019 klo 12:02

Virkaehtosopimuksen mukainen 1.1.2019 lukien jaettava paikallinen järjestelyerä, joka on 0,90 % kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta jaetaan Joensuussa seuraavasti:

Perusopetus:

- 1. luokan luokanopettajalle ja 7. luokan luokanohjaajalle 150€/ kk

- yksi huojennustunti lisää koulunjohtajille

- lisäksi korjataan  rehtoreiden ja koulunjohtajien tehtävänvaativuuden mukaisest tehtäväkohtaiset palkat

- loppuosa kohdennetaan vakiintuneiden perusteiden mukaisesti tva-lisiin.

 Lukiot, konservatorio, kansalaisopisto:

- 1300 euroa lukioiden tva-lisiin

-  55,80 euroa kansalaisopiston tva-lisiin

- 45 euroa konservatorion tva-lisiin.

Opettajien järjestelyerät tulevat maksuun 1.8.2019 lukien.

Opettajien järjestelyerät tulevat maksuun 1.8.2019 lukien. Sovittiin, että opettajille maksetaan kertakorvaus järjestelyerän siirtymisestä. 

Kertakorvaus maksetaan kaikille niille peruskoulun, lukioiden, konservatorion ja kansalaisopiston opettajille, joiden palvelussuhde on yhdenjaksoinen ja joka alkoi viimeistään elokuussa 2018 ja päättyy aikaisintaan toukokuussa 2019.

OPETUSMINISTERIN VASTAUS OTO-KYSYMYKSEEN

Maanantai 12.11.2018 klo 9:50

Vastaus kirjalliseen kysymykseen opettajien sijaiskäytäntöjen vaikutuksista oppilaiden koulupäivän turvallisuuteen ja oppimiseen

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 407/2018 vp
Lainsäädäntö edellyttää turvallista opiskeluympäristöä kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilailla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Työturvallisuuslain 2 §:n mukaan opetushenkilöstöllä on puolestaan oikeus turvalliseen työympäristöön. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppi-laiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa.
Vuoden 2014 alusta tulivat voimaan lakimuutokset koulujen ja oppilaitosten työrauhan sekä osallisuuden parantamisesta. Opetuksen järjestäjän velvollisuutta edistää oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta lisättiin koulujen työrauhaa koskevan lainsäädännön muutoksen yhteydessä. Lainsäädännön muutokset antoivat opetuksen ja koulutuksen järjestäjille uusia keinoja koulujen ja oppi-laitosten työrauhan parantamiseksi sekä ajanmukaistivat jo käytössä olevia toimintatapoja. Lain-säädännön muutoksilla parannettiin opettajien ja rehtorien mahdollisuuksia huolehtia tehtäviinsä kuuluvasta turvallisesta oppimisympäristöstä.
Vuonna 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki puolestaan vahvisti jo aiemmin oppilas- ja opiskeluhuollossa olevia turvallisuutta koskevia ohjeita. Kouluilla ja oppilaitoksilla tulee olla opiskeluhuoltosuunnitelma, jossa kuvataan koulu- tai oppilaitoskohtaisesti toimintatavat sekä ennalta ehkäisevälle yhteisölliselle työlle että yksittäisen oppilaan tai opiskelijan tukemiselle, sil-loin kun hän apua tarvitsee. Terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi jokaisella koululla ja op-pilaitoksella on oltava suunnitelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Lisäksi kouluilla ja oppilaitoksilla tulee olla suunnitelma siitä, miten äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa toimitaan.
Oppilailla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. Opetuk-sen järjestäjä, käytännössä koulun rehtori, on kokonaisvastuussa erityistilanteiden opetusjärjestelyistä. Hänen tulee varmistaa kaikissa tilanteissa opetusjärjestelyjen lainmukaisuus.
Työtuomioistuin linjasi ratkaisussaan vuonna 2017, että jos äkillisesti ja yllättävästi poissaole-valle opettajalle ei saada heti hankittua sijaista, voidaan opettajalta tarvittaessa edellyttää toisen opettajan luokasta huolehtimista oman työn ohella siihen saakka, kunnes sijaisjärjestelyt saadaan hoidettua (TT 2017:22). Opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin alleviivaa, että tämä menettely on rajattava ainoastaan yllättäviin ja äkillisiin tilanteisiin. Keskeistä on, että sijaisen hankintaan ryhdytään välittömästi sijaistarpeen tultua työnantajan tietoon. Toisen opettajan luokasta huolehtiminen oman työn ohella ei voi olla vakiintunut menettelytapa.

Helsingissä 5.11.2018
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen

TVA-järjestelmä, perusopetus

Tiistai 21.8.2018 klo 8:19 - K.V.

Perusopetuksen tehtävänvaativuuden arviointijärjestelmää päivitettiin kesän alussa.

OPETUSALAN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ HENKILÄKOHTAINEN LISÄ SYKSYSTÄ 2018 ALKAEN                    

Työn vaativuuden arviointi

TVA:n määrittelyssä verrataan koulun sisällä tehtävien vaativuutta. Edellisestä seuraa, että koulujen välisiä TVA-korvauksia ei voi, eikä ole hedelmällistä vertailla.

TVAn keskeiset seikat, rehtori ottaa huomioon korostuneesti lihavoidut kohdat

- Tva-lisää maksetaan niin kauan kuin tehtävä on perustehtävää vaativampi, kuitenkin enintään 31.7. saakka, jonka jälkeen suoritetaan uudet arvioinnit

- TVA –korvauksen minimisummaa ei ole koulutuspalveluissa määritelty

- Jos vaativuustekijä poistuu kesken lukuvuoden, jaetaan vapautuva lisä uudelleen

Tva-lisää ei makseta samasta tehtävästä, joka on muun korvauksen piirissä (esim. OVTES osio B 18 § mukaan)

-Tva-järjestelmä ja sovellettavat tekijät ja kriteerit käydään läpi kaikkien opettajien kanssa (opettajankokous tms. palaveri)

- Rehtori tekee yhteenvedon tva-keskusteluista ja esittelee sen opettajakunnalle

- Rehtori tekee esitykset tehtävistä, joista tva-lisää maksetaan (tehtävä/henkilö + lisän suuruus + perustelut, joista selviää vaativuustekijä)

- Tehtävät/henkilöt, joille tva-lisää maksetaan, tulee saattaa perusteluineen koko opettajakunnan tietoon

- Jos koulusta lähtee pois opettaja, jolla on henkilökohtaista lisää, tämän osuuden voi kohdistaa jollekin muulle opettajalle

Koulunjohtajien lisät menevät automaattisesti palkkaan.

TEHTÄVÄKOHTAISEN PALKKAUKSEN VAATIVUUSTEKIJÄT:

Koulunjohtajan tehtävät

PPR

Peruspalkan korotus

1.5.2018 (+1,17 %)

1-2 

296,69 €

300,16 €

459,47 €

464,85 €

4-5 

622,24 €

629,52 €

6-7 

785,02 €

794,20 €

8

866,40 €

876,54 €

9-12 

947,86 €

958,95 €

13

1029,17 €

1041,21 €

Apulaisjohtajan tehtävät

 

PRP

Peruspalkan korotus

                     1.5.2018                  

Peruspalkan korotus 7-9, 1-9,

ja lukion kanssa      1.5.2018

Peruspalkan korotus lukiossa       1.5.2018

8-9

60,01

60,71

177,81

179,89

 

 

10-15

142,24

143,90

237,82

240,60

352,18

356,30

16

237,83

240,61

432,68

437,74

490,24

495,98

                  

Opettajien TVA-kriteerit

Muistutukseksi: Koulukohtaisesti: mikä tehtävä/ mitkä tehtävät on/ ovat tässä koulussa vaativimpia?

Koko lukuvuoden kestävänä tehtävänä

  • yhteisopettajuus eli tiimiopettajuus eli samanaikaisopettajuus
  • haasteellinen opetusryhmä, mm.

- oppilasaines

- ryhmän koko

- koulussa aloittava uusi ryhmä,

 -> joista seuraa normaalia enemmän yhteistyötahoja ja yhteistyötä

  • erityinen koko koulun hyväksi tehtävä työ, jota ei pystytä korvaamaan muulla tavoin
  • vieraskielinen opetus, esimerkiksi

- Kanervala

- Lyseon peruskoulu

Erityisopettajien tehtäväkohtaiset palkat (yli kuukauden kestävissä palvelussuhteissa)

 

 

 

1.7.2014

1.7.2015
(0,4 %)

1.1.2016
(0,4%)

1.5.2018
(1,17 %)

40304012

2870,84 €

2887,49 €

2899,04 €

2910,64€

2944,69 €

40304013

2688,81 €

2704,41 €

2715,23 €

2726,09 €

2757,99 €

40304014

2725,21 €

2741,02 €

2751,98 €

2762,99 €

2795,32 €

40304015

2627,20 €

2662,55 €

2673,20 €

2683,89 €

2715,29 €

Avainsanat: TVA, Joensuu

VESO ja KIKY 2018-2019

Perjantai 11.5.2018 klo 8:40

Opettajatyöpäivien (OVTES, Osio B, 14§) ja OVTES:n sopimusmuutosten soveltaminen

Opettajatyöpäivät (OVTES, Osio B, 14 §) lukuvuonna 2018 - 2019

Käytössä on yhteensä kolme (3).

Kaksi opettajatyöpäivää sijoitetaan välittömästi ennen oppilaiden lukuvuoden aloitusta. Näitä ei voi korvata muulla tavoin. Koulun muuttoon / rakennushankkeeseen liittyen rehtorilla on mahdollisuus anoa toisen päivän siirtoa koulutusjohtajalta.

Yhden opettajatyöpäivän käytön ratkaisee rehtori opettajakuntaa kuultuaan. Tämä päivä koskee kaikkia koulun opettajia. Opettajatyöpäivä pidetään yhtenä lauantaina tai kahtena yhteensä kuusi tuntia kestävänä tilaisuutena. Lähtökohtana päivän teeman valinnassa on koulutuspalvelujen painopisteet tai koulun rakennushanke. Nämä tilaisuudet eivät saa lyhentää oppilastyöpäiviä.

OVTES:n sopimusmuutosten soveltaminen Joensuussa työajan pidentämisen osalta

Rehtori suunnittelee ja päättää opettajakuntaa kuultuaan sekä seuraa toteutumisen. Seurantaa ei raportoida.

Lukuvuosi 2018 – 2019

A)     Oppilaspäivinä pidettävät tilaisuudet (12h) pidetään vähintään kahden tunnin kokonaisuuksina, esimerkiksi neljänä kolmen (3) tunnin kokonaisuutena. Nämä eivät saa lyhentää oppilastyöpäivää. Lähtökohtaisesti ei käytetä lauantaityöpäivää. Tilaisuudet suunnataan koulun kehittämiseen, esimerkiksi koulutuspalvelujen painopisteiden ja opetussuunnitelman toimeenpanoon.

B)      Yhteissuunnittelutyöajan lisäys (12h) käytetään koulukohtaisesti lukuvuoden aikana. Yhteissuunnitteluaikaa on siis käytössä 114h + 12h = 126 h. Suunnitelmien määrällistä ja sisällöllistä toteutumista arvioidaan lukuvuoden aikana.

Muuta

Sijaisia voi edelleen palkata budjetin puitteissa.

 

Joensuu 26.4.2017

 

Sari Lempiäinen                                                       Olli Kauppinen

Henkilöstöjohtaja                                                   Koulutusjohtaja

TUNTIOPETTAJIA VIRKOIHIN

Tiistai 17.4.2018 klo 11:15 - KV

Kevään aikana olemme neuvottelleet työnantajan edustajan kanssa päätoimisten tuntiopettajien siirtämisestä nykyistä tuntiopettajan virkasuhdetta vastaavaan virkaan. Tämän kevään aikana tullaan siirtämään 5-10 päätoimista tuntiopettajaa virkaan, näistä 3-4 siirretään lukion tai aikuislukion virkaan ja muutamia tuntiopettajia siirretään luokanopettajan virkaan. Määrät täsmentyvät kevään aikana.

Päätoimisen, toistaiseksi otetun tuntiopettajan siirrolle on kolme edellytystä, jotka tulee täyttyä ennen kuin tuntiopettajan virkaa voidaan tarkastella siirrettäväksi:

1) On täytynyt tulla valituksi tuntiopettajaksi avoimen haun (ja haastattelujen) kautta

2) Virkasuhde on jatkunut vähintään 5 vuotta (tästä vähennetään virkavapaat)

3) Näiden viiden vuoden ajan on pitänyt täyttyä vastaavan viran opv-tunnit.

Ja tärkeimpänä ehtona on tietysti se, että tunteja näyttää riittävän myös tulevaisuudessa viran opv:n verran.

Palaamme näihin neuvotteluihin jälleen ensi vuonna. Toivottavasti siihen mennessä on kouluverkkoasia selvinnyt yläkoulujenkin osalta, se helpottaisi neuvotteluja aineenopettajien osalta.

Avainsanat: tuntioettaja, virka, siirto

OVTES SOPIMUSMUUTOKSET 2018-2020

Torstai 15.3.2018 - Kirsi Vuori

Sopimuskauden pituus on 1.2. 2018- 31.3.2020.

PALKANKOROTUKSET:

- 1.5.2018 yleiskorotus 1,17 %

- 1.5. ja 1.8. 2018 sekä 1.1.2019 keskitetysti sovitut järjestelyerät 0,4 %

- 1.4.2019 yleiskorotus 0,99 %

- 1.1.2019 paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä 9,2 % tammikuun palkanmaksun yhteydessä  (marraskuun varsinaisesta palkasta, palkattomat vapaat EIVÄT vaikuta kertaerän suuruuteen)

HUOM! Kertaerän saamisen ehtona on voimassaoleva palvelussuhde 3.9.-18.11.2018, jossa vähintään yksi palkallinen päivä! Eli jos aiot ottaa palkatonta virkavapaata (esim. opinto-, vuorottelu- tai hoitovapaa) syksyllä, huomio, että olet ainakin yhden päivän hoitamassa omaa tehtävääsi 3.9.-18.11. välisenä aikana!

- 1.1.2019 paikallinen järjestelyerä 0,9 %

MUUTA:

- Palkallinen isyysvapaa pitenee kuudesta päivästä 12 päivään.

- Tilapäiväinen enintään neljän päivän mittainen hoitovapaa (kolme päivää palkallisia), ikäraja nousee kymmenestä 12 vuoteen.

- Takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan johdosta tehtävästä sairausajan palkan takaisinoperinnästä luovutaan.

Pääluottamusmies vaihtui

Keskiviikko 14.2.2018 klo 10:13 - KV

OVTES MUUTOKSET JA PALKKARATKAISU 2018

Muutoksista tietoa viikon7 lopulla tai viikon 8 alussa.

Uuden pääluottamusmiehen tervehdys!

Olen aloittanut Jukon/OAJ:n pääluottamusmiehenä Joensuussa 1.8. Aleksin suuriin ja kaikentietäviin saappaisiin ei ole ihan yksinkertaista astua, sinne kyllä hyvin sopii, mutta aika paljon jää tyhjääkin. Mutta innolla työhön olen tutustunut pari päivää, tästä se alkaa. Paljon on uutta opittavaa, mutta onneksi järjestön ja JUKO:n osaavat ihmiset ovat tukena ja apuna. 

Parhaiten minut tavoittaa puhelimitse numerosta 0500 577 816 tai sähköpostilla kirsi.vuori@jns.fi. Toimisto on kaupungintalolla, käymäänkin saa tulla.

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille, pidetään yhteyttä!

T: Kirsi Vuori

SISÄLTÖ:

AJANKOHTAISTA:


TEKIJÄNOIKEUDET

Opetusalalla opettajan työtehtävänä on opettaminen, ei oppimateriaalin tekeminen muiden käyttöön. Virka- tai työsuhteeseen liittyvien velvollisuuksien ulkopuolella tehtyyn aineistoon työnantajalla ei näin ollen ole määräysvaltaa.

Jäsenistön kannattaa olla aina yhteydessä OAJ:n edunvalvontaosastoon (edunvalvonta@oaj.fi), jos työnantaja vaatii opettajan valmistamaa materiaalia omaan käyttöönsä tai on muuta kysyttävää tekijänoikeusasioista.

A.Kiky-sopimus yleinen

B.Kiky-sopimuksen ja veso-päivien työnjohdollinen ohje JOENSUUSSA.C. Ennen lyhyttä lomaa olevan palkattoman vapaan vaikutus palkkaan.

D.PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2016-31.12.2016

E.Yt-aika vai ys-aika ja pohdintaa

F.Kaikki työ näkyväksi ja palkan perusteeksi sekä 12 kysymystä ja vastausta vuosityöajasta

G.Eläkeratkaisu pähkinänkuoressa

H.Vuorotteluvapaa

I.OVTES palkkaratkaisu 1.1.2016-31.1.2017

J.Opettajan virkaan kuuluvat tehtävät

Joensuun henkilöstöhallinnon ohjeet ja muutkin ohjeet löytyvät INTRASTA, jonne pääset omilla tunnuksillasi (jns.fi e-mail tunnukset). www.joensuu.fi - Pikalinkit - Henkilökunnan intra -siellä on paljon tietoa!

A. KIKY-sopimus ,Yleinen

PERUSKOULUT, LUKIOT JA AIKUISLUKIOT
  • Sopimus tulee voimaan 1. helmikuuta, mutta osa muutoksista astuu voimaan lukuvuoden alussa (1.8.2017.).
  • Lomarahasta leikataan 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019.
 Seuraavat muutokset tulevat voimaan 1. elokuuta 2017:
  • 24 tunnin vuotuinen työajan lisäys toteutetaan niin, että opettajat osallistuvat työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu- ja muuhun opettajatyöhön 12 tuntia vuodessa, josta kuusi tuntia voidaan perustellusta syystä toteuttaa lukuvuoden työajalle sijoittuvana lauantaina (tällöin lukuvuoden kokonaispituus ei kasva). Loput 12 tuntia lisätään opettajan vuotuiseen yhteissuunnitteluaikaan (yt-aika).
  • ”Muulla opettajatyöllä” tarkoitetaan sellaista työtä, jota ei voi lukea opetusvelvollisuuteen. Se ei voi myöskään olla työtä, joka perustuu erilliseen OVTES:n määräykseen.
  • 24 tunnin lisäys koskee vakituisia opettajia sekä koko lukuvuodeksi (1.8.–31.7.) palkattuja määräaikaisia opettajia.
  • Lukuvuoden työajaksi, eli elokuusta päättäjäisjuhlaan, palkatuilla opettajilla vuosityöajan lisäys on 20 tuntia.
  • Lukuvuoden työaikaa lyhemmäksi ajaksi palkatuille päätoimisille ja sivutoimisille opettajille on erillisiä määräyksiä.
  • Oppilaanohjaajilla vuosittainen työaika kasvaa 24 tunnilla ilman edellisiä määritelmiä.
 
Siirtymäkausi 1.2.–31.7.2017:
Vakituisella opettajalla ja lukuvuodeksi palkatulla määräaikaisella opettajalla opinto-, suunnittelu- ja muuta opettajatyötä voi olla enintään 10 tuntia. Lukuvuoden työajaksi palkatulla opettajalla sitä voi olla enintään kahdeksan tuntia.
VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS
 Muutokset tulevat voimaan 1. elokuuta 2017.
  • 24 tunnin vuotuisen työajan lisäys kohdennetaan muuhun kuin opetustyöhön.
  • Tuntiopettajilla on omat erityismääräyksensä.
  • Vuotuisten työpäivien määrä ei muutu.
  • Lomarahasta leikataan 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019

B. Kiky-sopimuksen ja veso-päivien työnjohdollinen ohje JOENSUUSSA.

Opettajatyöpäivien (OVTES, Osio B, 14§) ja OVTES:n sopimusmuutosten soveltaminen

Opettajatyöpäivät (OVTES, Osio B, 14 §) lukuvuonna 2017 - 2018

Käytössä on yhteensä kolme (3).

Kaksi opettajatyöpäivää sijoitetaan välittömästi ennen oppilaiden lukuvuoden aloitusta. Näitä ei voi korvata muulla tavoin. Koulun muuttoon liittyen rehtorilla on mahdollisuus anoa toisen päivän siirtoa varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajalta.

Yhden opettajatyöpäivän käytön ratkaisee rehtori opettajakuntaa kuultuaan. Yksi opettajatyöpäivä pidetään yhtenä lauantaina tai kahtena yhteensä kuusi tuntia kestävänä tilaisuutena. Nämä tilaisuudet eivät saa lyhentää oppilastyöpäiviä. Rehtorin harkinnalla ja päätöksellä opettaja voi korvata nämä mahdollisesti yhteisesti sovitut tilaisuudet muulla tavalla.

OVTES:n sopimusmuutosten soveltaminen Joensuussa työajan pidentämisen osalta (liite)

Rehtori suunnittelee ja päättää opettajakuntaa kuultuaan sekä seuraa toteutumisen. Seurantaa ei raportoida. Alla esitetyistä tuntimääristä poikkeavat opettajakohtaiset tuntimäärät ilmenevät liitteestä. Liitteenä on myös ohje yhteissuunnittelutyöajasta

 Lukuvuosi 2017 – 2018

A)     Oppilaspäivinä pidettävät tilaisuudet (12h) pidetään vähintään kahden tunnin kokonaisuuksina, esimerkiksi neljänä kolmen (3) tunnin kokonaisuutena. Nämä eivät saa lyhentää oppilastyöpäivää. Lähtökohtaisesti ei käytetä lauantaityöpäivää. Tilaisuudet suunnataan koulun kehittämiseen, esimerkiksi opetussuunnitelman ja ICT:n opetuskäytön toimeenpanoon.

 B)      Yhteissuunnittelutyöajan lisäys (12h) käytetään koulukohtaisesti lukuvuoden aikana. Yhteissuunnitteluaikaa on siis käytössä 114h + 12h = 126 h. Suunnitelmien määrällistä ja sisällöllistä toteutumista arvioidaan lukuvuoden aikana.

 Kevään 2017 työajan lisäys (10 h 1.2. alkaen) voidaan jakaa oppilaspäivinä pidettäviin tilaisuuksiin ja muuhun yhteissuunnittelutyöaikaan. Suositus on, että tätä lisäystä suunnataan koulun kehittämiseen, esimerkiksi opetussuunnitelman ja ICT:n opetuskäytön toimeenpanoon. Näin ollen oppilaspäivinä pidettäviin tilaisuuksiin varataan esimerkiksi kolme kahden tunnin kokonaisuutta ja loput neljä tuntia suunnataan muuhun yhteissuunnittelutyöaikaan.

Muuta

Sijaisia voi palkata budjetin puitteissa.

Joensuu 25.1.2017

Sari Lempiäinen                                                       Olli Kauppinen

Henkilöstöjohtaja                                                   Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja

OBS! OBS! OBS! HUOM! HUOM! HUOM! Ohje intrassa - muut vapaat.

C. Ennen lyhyttä lomaa olevan palkattoman vapaan vaikutus palkkaan

Jos keskeytystä edeltävän palkattoman vapaan kesto ylittää kaksi viikkoa, lyhytaikainen keskeytys on palkaton, 1.1.2017 alkaen. (Tämä koskee siis syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa).

Esim.-virkavapaa haetaan talvilomaa (vko 10) ennen alkamaan 20.2.2017 (ma) tai myöhemmin – ei pidätystä-tasan kaksi viikkoa tai alle

-jos hakee kuitenkin jo perjantaista 17.2.2017 ylittyy kahden viikon raja ja menettää myös loma-ajan palkan (pe siksi, että tuskinpa kukaan hakee virkavapaata alkamaan la tai su)


D.Yt-aika vai ys-aika ja pohdintaa

Yhteissuunnitteluajasta käytettävä lyhenne

Yhteissuunnitteluajasta käytetään tällä hetkellä yleisimmin lyhennettä yt-aika, mm. kaikissa OAJ:n ohjeissa. Lyhenne yt sekoitetaan kuitenkin helposti yt-neuvotteluihin tai muuhun yhteistoimintamenettelyyn. Lyhenne ys-aika on yleistymässä ja se voisikin olla kuvaavampi lyhenne: yhteissuunnittelu = ys.

Yhteissuunnittelutyöaika

•Peruskoulu 3 tuntia viikossa, josta kaksi tuntia voi olla sidottua (Lähde:KT:n ohje opetusalan esimiehille kirja)
  Peruskoulussa: 3 h  X  38 viikkoa = 114 h (Lähde: Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille. Julkaisija: KT 2009, s. 44 opettajan virkatehtävät).
1.8.2017 alkaen ys-aika on vuotuinen ja tuntimäärä on 126 h oppilastyöpäivien aikana.
•Lukio 2-5 tuntia kahdessa viikossa
  Lukiossa: 38 - 95 h kahdessa viikossa. (1.8.2017 50-107 h/vuosi)
•Aikuislukio 2-5 tuntia kahdessa viikossa
•Yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa
•Koulun kasvatustyön suunnittelu
•Opettajien välinen yhteistyö
‒Opettajankokoukset
‒Oppiainekohtainen ryhmätyöskentely
‒Opetuksen suunnittelu
‒Koulun tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelu
‒Yhteistyö muiden koulujen tai päiväkotien opettajien kanssa
•Yhteistyö koulupsykologin, koulukuraattorin, terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa oppilasasioissa

Painopistealueet, resursointi ja toteuttaminen päätetään yhdessä opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Työt on voitava tehdä sopimuksen mukaisen tuntimäärän puitteissa.
 
Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulisi korostua erityisesti esiopetuksen, vuosiluokkien 1-6 ja erityisopetuksen opettajien yhteissuunnittelutyössä.
 
Opettajankokoukset kuuluvat yhteissuunnittelutyöaikaan.
-viikoittain pidettävät kaikkia koskevat yhteistyökokoukset eivät kuitenkaan ole järjestelmän tarkoitus.
 
Yhteissuunnittelutöitä voi tehdä muuallakin kuin koululla ja kokouksissa.
 
Opettaja voi yksinäänkin tehdä koulun toiminnan kehittämiseen liittyviä suunnittelu- ja valmistelutöitä
 
a.Peruskoulun yhteissuunnittelutyö
• Osa ys-työstä on opettajien yhteistyötä pienryhmäpalavereissa, neuvonpidoissa ja kokouksissa. Osan opettaja voi tehdä yksinään tai yhdessä huoltajien ja muiden oppilaan asioita hoitavien kanssa.
• Opettajien esimiehenä rehtori päättää ys-ajan käytöstä, johtaa yhteissuunnittelua ja vastaa siitä että tehtävät on jaettu tasapuolisesti opettajien kesken ja mitoitettu siten, ettei ys-aika ylity. Varsinkin esiopetuksessa, alakoulussa ja erityisopetuksessa ys-työn painopisteen tulee olla kodin ja koulun yhteistyössä ja opettajilla pitää tähän yhteistyöhön olla riittävästi ys-aikaa, jotta vanhemmat voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.
• Kokoukset ovat osa ys-työtä. Yhteistyön tarve määrittää kokousten pitotaajuuden. On yhteissuunnittelutyöajan hukkaan heittämistä pitää kokouksia, joihin ei ole todellista tarvetta.
• Olipa kyse pienen työryhmän tai koko opettajakunnan kokouksesta, opettajilla on oikeus vaatia, että kokoukset ovat ennalta niin valmisteltuja, niin että osallistujat voivat valmistautua kokousasioiden käsittelyyn. Myös valmistautuminen kuuluu yt-aikaan.
• Kokousajan pitää olla sellainen, että se ei aiheuta kenellekään kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja. Kokousten takia hyppytunnille joutuvilla opettajilla täytyy olla mahdollisuus tehdä omaan opetustyöhönsä liittyviä valmistelu- ja muita töitä muuallakin kuin opettajainhuoneen sohvan nurkassa.
• Jotta ys-työ olisi mielekästä ja tulosta tuottavaa, on opettajat otettava mukaan yhteissuunnittelutyön suunnitteluun. Se tapahtuu parhaiten koulun vuosisuunnitelmaa laadittaessa.
 

 b.YS-aikaa ei ole:

•Omien oppituntien valmistelu ja jälkityö
•Työ mikä on korvattu erillispalkkiolla (mus.es.hoito,LV-korvaus, tms.)
•Työ, mikä on korvattu koulukohtaisella korvauksella
•VESO
•Työ, jonka tekemiseen on saanut vapautuksen muusta koulutyöstä
•Välitunti on osa oppituntia, mistä maksetaan palkkaa, joten välituntien aikana tehtyä työtä ei voida lukea ys-aikaan

Vältä ys-ajan sudenkuopat

Arviointikeskusteluista käydään sosiaalisessa mediassa kuumana. Moni opettaja kysyy, miten ihmeessä ys-aika riittää kaiken muun lisäksi arviointikeskusteluihin. Kokosimme kahdeksan ys-ajan sudenkuoppaa ja vinkit niiden ylittämiseen.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö ei aina mahdu siihen kolmeen tuntiin viikossa, joka yhteissuunnitteluajalle kuuluviin tehtäviin on varattu. Etenkin sosiaalisessa mediassa liikkuu myös väärinkäsityksiä siitä, mitkä tehtävät ylipäätään kuuluvat ys-ajalle.
 
OAJ:n työmarkkina-asiamies Laura Nurminen ja neuvottelujohtaja Petri Lindroos muistuttavat Joku roti -kampanjan hengessä siitä, kuinka tärkeää on, että työyhteisöissä keskustellaan työajan käytöstä ja riittävyydestä. He vastasivat kahdeksaan opettajien kohtaamaan ongelmaan.
 
1. Ongelma: Ys-aikaa käytetään muihin tehtäviin kuin pitäisi
 
Yhteissuunnittelutyöaika kuuluu opettajan oppituntien ulkopuoliseen työaikaan, jota peruskoulun opettajalle on varattu kolme tuntia viikossa. Ys-aika on tarkoitettu esimerkiksi yhteistyöhön oppilaiden huoltajien kanssa sekä koulun kasvatustyön ja koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien ja vaikkapa retkien suunnitteluun. Yhteistyötä tehdään myös muun muassa koulujen ja päiväkotien opettajien sekä oppilashuollon henkilöstön kanssa.
 
Ys-aikaan eivät kuulu omien oppituntien suunnittelu, valmistelu tai jälkityöt eivätkä luokanvalvojan tehtävät. Myös välitunti on osa oppituntia, ei ys-aikaa. Sen sijaan kahden tai useamman opettajan yhteistyössä tekemä opetuksen suunnittelu luetaan ys-ajaksi.
 
2. Ongelma: Istutaan turhissa palavereissa
 
On hyvä, että lukujärjestyksessä on opetuksesta vapaa kohta, jolloin kaikki opettajat ovat tarvittaessa vapaita yhteisiä palavereja varten. Sitä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käyttää kategorisesti samalla tavalla joka viikko.
 
Kun ei ole yhteisesti käsiteltäviä asioita, vapautuu aikaa muuta ys-työtä varten. Palaverit ilman todellista asiaa turhauttavat.
 
3. Ongelma: Ys-ajan käyttöä ei suunnitella yhteisesti
 
On tarpeen tietää etukäteen, mihin asioihin ys-aikaa käytetään. Se on tehokasta työajan käyttöä.
 
Suunnittelemattomuus johtaa helposti ykkös- ja kakkoskohdissa kuvattuihin ongelmiin.
 
4. Ongelma: Töitä tehdään kellon ympäri
 
Opettajan eikä rehtorinkaan tarvitse tehdä työtään kellon ympäri. Vanhempien puheluihin ei tarvitse vastata viikonloppuisin tai olla muutenkaan tavoitettavissa koko ajan. Esimerkiksi luokan oman blogin pitäminen tai monet hankkeet voivat olla hieno juttu, kunhan perustyölle jää aikaa.
 
Se, että opettaja pitäytyy ys-ajassa, ei tee hänestä laiskaa tai marmattajaa. Hän noudattaa sopimusta.
 
5. Ongelma: Asiakirjojen täyttäminen vie liikaa aikaa
 
Pedagogisten asiakirjojen täyttäminen voi viedä joltain opettajalta leijonanosan yt-ajasta. Lisäksi kouluihin lipuu erilaisten lippulappusten täyttämistä. Sekin on tärkeää työtä, joka ei saa valua vapaa-ajan puolelle. Opettajan pitää ennen kaikkea ehtiä opettaa ja kasvattaa.
 
6. Ongelma: Wilma-merkintöihin kuluu tolkuttomasti aikaa
 
Kannattaa miettiä kuinka tarkasti Wilmaan kirjataan oppilaan päivästä. Onko tarpeen merkitä jokainen kotiin unohdettu kynä? Miettiä pitää myös sitä, mitä voi kertoa suoraan oppilaalle. Tämä tukee oppilasta kantamaan itse vastuuta koulunkäynnistään.  
 
7. Ongelma: Ys-aikaa käytetään koulutukseen
 
Koulutukset eivät kuuluu yhteissuunnittelutyöaikaan vaan veso-aikaan.
 
Peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa vähintään lukuvuoden työskentelevän opettajan velvollisuus on osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutustyöpäivään eli niin sanottuun veso-päivään.
 
8. Ongelma: Ys-ajan työt tehdään aina kaikki yhdessä
 
Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulisi korostua erityisesti esiopetuksen, vuosiluokkien 1–6 sekä erityisopetuksen opettajien yhteissuunnittelutyössä. Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, ys-aika ei aina tarkoita yhteistyötä jonkun muun kanssa. Ys-ajalle määriteltyjä tehtäviä voi tehdä myös yksin.
 

Kaikki työ näkyväksi ja palkan perusteeksi sekä 12 kysymystä ja vastausta vuosityöajasta

  • Opettajien työnkuva muuttuu, ja moni opettaja kokee työmäärän kasvavan jatkuvasti. OAJ:ssä ymmärretäänkin, että tämän seurauksena opettajat voivat olla hämillään esimerkiksi siitä, mikä kuuluu yt-ajalle ja mikä ei.
  • OAJ:n työolobarometrin mukaan opettajien keskimääräinen työaika on 40,5 tuntia viikossa ja opetusalan esi­miesten 42,6 tuntia viikossa. 
  • Tärkeintä on, että työ ei valu vapaa-ajalle, vaan opettajat ja esimiehet saavat korvauksen tekemästään työstä. OAJ muistuttaa muun muassa Joku roti -kampanjassaan, että työyhteisöissä käytäisiin avoimesti keskusteluja siitä, mihin työaika riittää ja mihin ei.
  • OAJ:n tavoitteena on kehittää kaikkien sopimusalojen työaikajärjestelmiä vastaamaan koulujen muuttuneita toimintaympäristöjä  
  • Kuntatyönantajat KT ja OAJ ovat sopineet ammatillisten opettajien vuosityöaikakokeilumallista. Kokeilut alkavat syksyllä 2017. Myös perusopetuksessa on tavoitteena aloittaa työaikakokeiluja lukuvuonna 2017–2018. Yksityisellä opetusalalla kokeiluita on jo käynnissä sekä perusopetuksessa, että ammatillisessa koulutuksessa

Vuosityöaika perusopetukseen? 12 kysymystä ja vastausta

Vuosityöaikamallilla on tarkoitus kehittää opettajien työaikajärjestelmää, ei muuttaa opetustuntien määrää tai ryhmäkokoja. Mistä työaikamallissa on kyse? Lue vastaukset 12 usein kuultuun kysymykseen.

OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos ja neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen kertovat, mitä siirtyminen vuosityöaikaan tarkoittaisi peruskoulun opettajille.

 1. Mikä on vuosityöaika?

 Vuosityöaika sisältää työtunnit, jotka on merkitty opettajan vuosisuunnitelmaan. Palkka lasketaan kaikkien työtuntien mukaan.

 Oppituntien lisäksi vuosityöaikaan lasketaan opetuksen esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät. Opettajien koulutyön keskeytyksiin tai oppilaitosten lomiin vuosityöaika ei tuo muutosta.

 Viimeksi on neuvoteltu mallista, jossa vuosityöaika olisi 1 520 tuntia. Jos tuntimäärä on isompi, siitä maksetaan lisätyökorvaus. Jos loppiainen, vappu tai itsenäisyyspäivä osuu lauantaille, vuosityöaika vähenee kahdeksan tuntia per arkipyhä.

 2. Miksi työaikamallia halutaan muuttaa?

 Opetustunteihin perustuva työaika- ja palkkausmalli ei kaikilta osin vastaa opettajan nykyistä työtä, johon kuuluu entistä enemmän esimerkiksi yhteistä suunnittelua. OAJ haluaa turvata riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.

 Tavoitteena on saada kaikki opettajan työ näkyväksi ja palkanmaksun perusteeksi. Koska nykyisessä palkkamallissa uusille tehtäville ei löydy suoraa palkka­perustetta, vaarana on, että niin sanottu harmaa työ lisääntyy, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan. Tämä aiheuttaa ongelmia sekä työnantajalle että työntekijälle. Vuosityöajalla harmaasta työstä pyritään pääsemään eroon.

 3. Miten työaikaa suunnitellaan ja seurataan?

 Vuosityöaikasuunnitelma sisältää kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varatun työajan. Työnantaja vahvistaa suunnitelman ennen luku- tai työvuoden alkua. Opettajalla ei ole sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu työaikaa.

 Opettaja pitää kirjaa siitä, paljonko työaikaa kuluu työtehtävien hoitamiseen. Rehtori tai esimies seuraa suunnitelman toteutumista. Tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan.

 4. Entäs, jos tunnit eivät riitä?

 Työaikasuunnitelman ulkopuolella ei tulisi olla työtehtäviä. Kuhunkin tehtävään tulisi käyttää tasan niin paljon työaikaa kuin siihen on työaikasuunnitelmassa varattu, ei yhtään enempää.

 Jos työaika ylittyy, kyseessä on lisätyö, josta maksetaan aina korvaus. Vuosityöajan ylitys voidaan myös määritellä etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä.

 5. Pitääkö olla töissä viitenä päivänä viikossa kahdeksasta neljään?

 Ei suinkaan. Työpaikalla on oltava vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on sinne määrättyjä työtehtäviä. Vuosityöaika on siis eri asia kuin virka-aika tai kokonaistyöaika.

 6. Täytyykö kaikki työ tehdä työpaikalla?

 Ei tietenkään. Osa vuosityöajasta on niin sanottua sitomatonta työaikaa, jonka ajan ja paikan opettaja saa itse määrätä, kuten tähänkin asti. Työpaikalle on mentävä vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on määrätty sellainen työtehtävä, joka edellyttää paikallaoloa. Uusi opetussuunnitelma edellyttää opettajilta enemmän yhteistä opetuksen suunnittelua, ja siltä osin sidotun työajan osuus vuosityöajasta voi kasvaa.

 7. Mitä hyötyä tästä on?

 OAJ:n työolobarometri osoittaa, että opettajien työmäärä on kasvanut ja kaikkea tehtyä työtä on vaikea saada näkyviin. Vuosityöaika helpottaisi työn suunnittelua ja madaltaisi kynnystä pohtia myös esimiehen kanssa ratkaisuja, jos näyttää siltä, ettei työaika riitä kaiken suunnitellun tekemiseen.

 8. Muuttuuko opetustuntien määrä? Entä miten käy palkan?

Vuosityöaikamallilla on tarkoitus kehittää opettajien työaikajärjestelmää, ei muuttaa opetustuntien määrää tai ryhmäkokoja. Jos kokeilua käytetään muihin tarkoituksiin, kuten ryhmäkokojen kasvattamiseen, opetustuntien leikkaamiseen tai muihin säästötoimiin, OAJ katkaisee kokeilut saman tien.

 Moni opettaja on ollut huolissaan esimerkiksi siitä, laskeeko palkka, jos siirrytään vuosityöaikaan. Vuosityöajassakin työmäärä voi vaihdella eri opettajien kesken, kuten nykyäänkin. Palkka ei laske, mikäli työmäärä pysyy ennallaan – ja toisaalta palkka nousee, jos työmäärä lisääntyy.

 9. Miten käy lomien?  Lyheneekö kesäkeskeytys?

 Kesäloma ei lyhene eikä kesäkeskeytyksen ajalle voi määrätä työtehtäviä sen enempää kuin nykyisinkään.

 10. Olenko koekaniini, vai onko tällaista kokeiltu jo jossain?

 Ammattikorkeakouluissa vastavantyyppinen työaikamalli on ollut käytössä jo 1990-luvulta saakka. Yksityisissä erityisammattioppilaitoksissa vuosityöaikaa on kokeiltu vuodesta 2014 ja kokeilu päättyy tänä vuonna. Enemmistö opettajista on ollut tyytyväinen uuteen malliin.  

 Suomen liikemiesten kauppaopistossa osa opettajista on käyttänyt vuosityöaikamallia jo viidettä vuotta. Hekin ovat olleet tyytyväisiä malliin.

 KT:n ja Avaintyönantajien sopimusten piirissä olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa vuosityöaikakokeilut alkavat ensi syksynä.

 OAJ muistuttaa Joku roti -kampanjassaan, että opettajan olisi myös itse osattava rajata työmääräänsä.

 11. Miksi neuvottelut vuosityöaikakokeiluista kaatuivat?

 Olemme neuvotelleet KT Kuntatyönantajien kanssa perusopetuksen vuosityöaikamallista. Emme päässeet yksimielisyyteen opettajan työn suunnittelu- ja arviointiajan määrästä.

 OAJ:n näkemyksen mukaan laadukas opetus edellyttää enemmän suunnittelu- ja arviointiaikaa kuin mihin KT olisi suostunut. OAJ ei hyväksy palkanleikkauksia eikä sitä, että suunnitteluaikaa vähennetään.

 12. Miten tästä eteenpäin? Vieläkö vuosityöajasta neuvotellaan?

 Yksityisellä opetusalalla neuvottelut vuosityöaikamallista ovat käynnissä. OAJ ei ole hylännyt sitäkään mahdollisuutta, että neuvotteluja vuosityöaikamallista päästäisiin vielä kuntapuolellakin jatkamaan. Ensi syksyn osalta lienee kuitenkin jo myöhäistä

Teksti: Riitta Korkeakivi

 

Opetusvelvollisuuteen perustuvalla palkkauksella on pitkät perinteet. Kaksi kolmasosaa opettajista saa edelleen palkan sen perusteella, miten paljon he pitävät oppitunteja ja tekevät erikseen sovittuja lisätehtäviä. OAJ:n mielestä työaika- ja palkkausmalli ei kaikilta osin vastaa opettajan nykyistä työtä, johon kuuluu entistä enemmän esimerkiksi yhteistä suunnittelua.

– Vanhemmat ja opiskelijatkin kaipaavat opettajalta lisää yhteistyötä. Kun uusille tehtäville ei löydy suoraa palkka­perustetta, kasvaa niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan, Petri Lindroos toteaa.

Opettajien vuosityöajasta on puhuttu jo 30 vuotta, ja monia kokeilujakin sen soveltamisesta on tehty. Esimerkiksi Helsinki Business Schoolissa mallia kokeillaan jo kolmatta vuotta. Kaikilla oppilaitoksen 60 opettajalla on 1 500 työtuntia vuodessa. Tunteihin sisältyy sekä opetusta että muuta työtä. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 1 600 tunnin vuosityöaikakokeilussa on noin 300 opettajaa.

Perusopetuksessa työaikakokeilut ovat tyssänneet siihen, ettei mallia ole onnistuttu kehittämään kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Nyt OAJ ja KT Kuntatyönantajat virittelevät yhteistä mallia paikalliseksi sopimukseksi vuosityöajasta. Tavoitteena on saada kaikki opettajan työ näkyväksi ja palkanmaksun perusteeksi.

Uudella kokeilusopimuksella halutaan rajoittaa opetustuntien määrää ja turvata riittävä aika opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Opettajan vuosittain tekemä työtuntimäärä ei kasva. 

Työmarkkinasiamies Markku Perttusen mukaan palkkausmallin vaihtaminen vaatii isoa ajattelutavan muutosta.

OAJ:n mallissa opettajan työaika voisi olla esimerkiksi 1 500–1 600 tuntia vuodessa. Työaika jaettaisiin sidottuun työaikaan ja luottotyöaikaan, joka olisi tarkoitettu oman opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.

– Opettajuus muuttuu samoin kuin perinteiset oppitunnit. Emme voi tietää, miten esimerkiksi mahdolliset uudet aluelukiot muuttavat lukion opettajan työtä. Jos työtunnit lasketaan valmiiksi, työtä voisi tehdä uusin tavoin, Perttunen perustelee.

OAJ:n mallissa vuosityöaikaan laskettaisiin oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautuminen ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät. Lukuvuoden alun työaikasuunnitelmassa varattaisiin kaikkiin työtehtäviin tarvittava työaika. Jos aika ei riitä, esimiehen olisi jaettava tehtäviä toisin. Työajan ylittämisestä olisi sovittava esimiehen kanssa.

OAJ:n neuvottelijat uskovat, että työajan suunnittelu ja seuranta jäntevöittävät työajan hallintaa. Vuosityöajan avulla päästään pois harmaasta alueesta, joka on ikävä asia sekä työnantajalle että työntekijälle.

– Opettajan työtehtävät ovat lisääntyneet. Raja opetuksen ja ohjauksen välillä on hämärtynyt erityisesti lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa, Petri Lindroos toteaa.

Työaika­järjestelmät vaihtelevat

  • Kaksi kolmasosaa opettajista on      opetusvelvollisuuteen perustuvassa työaikamallissa.
  • Ammattikorkeakoulujen opettajat      ja yliopistojen lehtorit ovat vuosityöajassa.
  • Kolmannes lastentarhan­opettajista      on yleistyö­ajassa.
  • Rehtorit, perusopetuksen      opinto-ohjaajat sekä sosiaali- ja terveys­alan sekä metsäalan opettajat      ovat viikkotuntimäärään perustuvassa kokonaistyöajassa.
  • Ammatillisten      aikuiskoulutuskeskusten opettajat ovat viikko­tuntimäärään perustuvassa      työajassa.
  • Ammattiopistoille on saatu      vuosityöajan kokeilusopimus.

E.Eläkeratkaisu pähkinänkuoressa 

OAJ:n, JUKOn ja Akavan hallitukset hylkäsivät yksimielisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksen eläkeuudistukseksi vuodesta 2017 lähtien.

alareunassa linkki >>Lue lisää>>

Ammatilliset eläkeiät muuttuvat myös eduskunnan päätöksellä!!!

Aasia viety EU:n ratkaistavaksi

Linkki: http://content.opettaja.fi/epaper/20151120/4/index.html

(kopioi linkki ja avaa selaimessasi)

F.Vuorotteluvapaalaki muuttui 1.1.2016

Vuorotteluvapaalakia muutettiin siten, että vuorotteluvapaan enimmäiskesto on 180 päivää eli puolet nykyisestä. Samalla luovuttiin vuorotteluvapaan jaksottamismahdollisuudesta. Vuorotteluvapaa edellyttää jatkossa 20 vuoden työhistoriaa.Vuorottelukorvauksen taso on kaikilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta.Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto säilyy 100 päivässä, joten jatkossa vuorotteluvapaan pituus tulee olemaan 100–180 kalenteripäivää ja se on pidettävä yhdessä jaksossa.

Vuorotteluvapaat Joensuussa

Opettajat voivat hakea vuorotteluvapaat seuraavasti,

  • sata päivää syyslukukaudella 1.8.–9.11.
  • sata päivää kevätlukukaudella 1.1.–10.4.
  • 180 päivää, esim. 1.1.-29.6. tai 1.8.-27.1. 
  • Muista vuorotteluvapaan kestoista on keskusteltava esimiehen ja henkilöstöyksikön kanssa

H.OVTES PALKKARATKAISU 1.1.2016-31.1.2017

-yleiskorotus 1.1.2016 lukien 0,4 % (peruspalkka, teht.koht.palkka tai siihen rinnastettava kk-palkka, henk.koht.lisä, euromääräiset lisät sekä tuntipalkkio)

-kunta- ja koulukohtaisia lisiä korotetaan 18,5 % 1.1.2016 koulukohtaisesti käytettävä väh. 70 %

-pk 7-9 lk rehtori (väh 20 por) palkkahinnoittelun yläraja poistuu 1.1.2016

-pk,lukio,aik.lukio ap.joht/ap.reht. opv:een luettavien tuntien asteikon väljennys

-Lukioresurssi => Perusresurssi pienenee ja kerroin kasvaa (20 => 14, 0,14 => 0,17), käytöstä päättäminen opettajakunnan kanssa, mikäli ei yksimielisyyttä =>pääsopimuksen mukaiset neuvottelut.(1.8.2016).Lukuvuoden 2016 -2017 kerroin 14,75. Mikäli päätetään pienemmän resurssin käyttämisestä, jolloin ko. tuntimäärä on käytettävä opetustyöhön (sovittava opettajakunnan kanssa). Asiasta päätetään lukuvuosittain.

Matkakustannusten korvaukset 1.1.2016 alkaen

Matkakustannusten korvauksia on tarkistettu 1.1.2016 alkaen. Kokopäiväraha pysyy ennallaan, osapäivärahaa korotetaan eurolla ja kilometrikorvaus laskee yhdellä sentillä. kokopäiväraha    40 osapäiväraha    19 kilometrikorvaus    43 snt/km Tarkemmat tiedot matkakustannusten korvauksista ja päivärahoista ovat verohallinnon sivuilla.

www.vero.fi

Lisätietoja PLM:ltä!

I.Opettajan virkaan kuuluvat tehtävät

 Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä (KvhL 4 luku 17 §).

 LAKITEKSTI: 4 luku

a.Viranhaltijan velvollisuudet

17 §

b.Yleiset velvollisuudet

Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.

Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa.

Vaikka opettajan virkaan kuuluvista tehtävistä ei ole enää yksityiskohtaisia säädöksiä koulutusta koskevassa lainsäädännössä, tulee opettajalle määrättävien tehtävien liittyä opettajan työnkuvaan.

Johtava lakimies Erkki Mustonen:

Opettajanviran työnkuvaan kuuluvat tehtävät:

Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen sekä oppilaan ohjauksen antaminen

Tukiopetuksen antaminen

Turvallisesta oppimisympäristöstä huolehtiminen

Oman opetuksen suunnitteleminen ja arviointi

Koulun ja kodin välinen yhteistyö

Oppilaiden arviointi

Koulun arviointiin ja kehittämistyöhön osallistuminen

Oppilashuoltoon osallistuminen tarvittaessa

 c.Toisen opettajaviranhaltijan sijaisena toimiminen 

 Sijaismääräyksen antamisen opettajalle ns. hyppytuntien tai opetuksettomien päivien ajaksi edellyttää aina asianomaisen opettajan suostumusta.

 Viranhoitomääräys ei ole kunnallisen työnantajan direktio- oikeuteen kuuluva työnjohdollinen määräys. Viran hoitamista koskeva määräys on kunnallisen viranhaltijalain 9 §:n perusteella annettu päätös, johon voidaan hakea muutosta kuntalain 11 luvussa säädetyllä tavalla. Virkasuhteen syntyminen edellyttää aina asianomaisen suostumusta. Tämä on virkamiesoikeudellinen periaate. Asianomaisen hakemus on myös katsottu olevan tällainen suostumus.

 Kun opettajalle annetaan esimerkiksi viransijaismääräys, määräyksen antamisen yhteydessä on tehtävä samanaikaisesti päätös siitä, että opettaja saa omasta tehtävästään palkallista virkavapaata samaksi ajaksi. Myös virkavapauden myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti hakemusta.

 Virkasuhteessa oleva opettaja on velvollinen hoitamaan opetuksen lisäksi muut opettajan tehtävään kiinteästi kuuluvat tehtävät. Ne eivät kuitenkaan ole lainkaan verrattavissa toisen viran sijaisena toimimiseen tms.

 On siis täysin eri asia opetuksesta vapaana olevina päivänä tai tunteina hoitaa toista virkaa sijaisena kuin hoitaa omaan virkatehtävään kuuluvia valmistelu, suunnittelu ym. tehtäviä tai osallistua kokouksiin.

Mikäli opettaja määrätään tilapäisesti suostumuksensa perusteella hoitamaan hyppytuntien aikana ja opetuksettomina päivinä toisen opettajan virkaan kuuluvia tehtäviä sijaisena, tulee siitä antaa opettajalle erillinen kirjallinen virkamääräys. Näistä tunneista maksetaan opettajalle OVTES:n mukainen ylituntipalkkio.

d.Toisen opettajaviranhaltijan luokasta huolehtiminen 

 Toisen opettajan luokasta huolehtiminen ei ole luokan opettamista vaan käytännössä vain sitä, että opettaja oman luokkansa opettamisen ohella käy ohjaamassa toisen opettajan oppilaat luokkaansa ja antaa heille ohjeet itsenäiseen työskentelyyn. Tämän jälkeen opettaja käy mahdollisuuksien mukaan katsomassa ryhmän työskentelyä oppitunnin aikana sekä viimeistään oppitunnin loppuessa käy päästämässä oppilaat välitunnille.

 Jos opettajalle annetaan määräys huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle OVTES:n mukaan tunnilta 30 %:a oman viran ylituntipalkkiosta

 Jos toisen opettajan sijaistamistarve johtuu odottamattoman esteen (äkillinen sairastuminen tms.) takia eikä muuta sijaista heti saada, niin mahdollisuuksien (oppilasturvallisuus ym. huomioon ottaen molempien luokkien osalta) mukaan opettajalle suositellaan suostumuksen antamista, jotta äkillisen poissaolon haittavaikutukset koulunpidolle voitaisiin minimoida.

Oppilaitoksen rehtori on kokonaisvastuussa poikkeusolosuhteiden opetusjärjestelyistä.

 

Lue lisää »