Kysymyksiä ja vastauksia opetuksen järjestämisestä koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikana

Koronavirus vaikuttaa käytännössä jokaisen suomalaisen työtä tekevän elämään. Myös monen toimeentulo on uhattuna.

Keskiviikosta 18. maaliskuuta 2020 alkaen siirrytään myös koulumaailmassa konkreettisesti poikkeusoloihin, kun maan hallituksen suositus lähiopetuksen välttämisestä astuu voimaan.

• Hallituksen suosituksesta voi lukea tarkemmin 16.3. julkaistusta uutisesta.
• Lue myös 18.3. julkaistu uutinen OAJ:n ja Opetushallituksen ohjeista korvaavan opetuksen järjestämiseen.

Muutos on iso ja herättää jäsenissä paljon huolta – sekä erittäin perusteltuja kysymyksiä siitä, miten uudessa tilanteessa pitäisi toimia.

Virallisista ohjeistuksista koronavirusepidemian aikana vastaavat viranomaiset. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus julkaisevat omia ohjeistuksiaan, joita kannattaa seurata tilanteen edetessä.

Alta voit tutustua OAJ:n asiantuntijoiden vastauksiin. Artikkelia päivitetään tarvittaessa uusilla vastauksilla.

1. Monilla kouluilla opettajat aiotaan velvoittaa tulemaan kouluille antamaan etäopetusta. Hallituksen ohjeissa kuitenkin kehotettiin julkisten alojen työntekijöitä jäämään kotiin etätöihin. Voiko työnantaja käskeä opettajan työpaikalleen tekemään etätyötä?

Työnantajan tulee ensisijaisesti selvittää opettajien etätöiden tekemisen mahdollisuutta. Työnantaja voi kuitenkin työnjohto-oikeutensa perusteella tarvittaessa määrätä, että opettajat toteuttavat etäopetuksen työpaikalla.

Jos työnantaja velvoittaa opettajan etätöihin kotiin, on työnantajan vastuulla huolehtia siitä, että työntekijällä on toimivat välineet ja yhteydet. Työskentely koulun tiloissa ja välineillä on eri asia kuin kokoontuminen koululla. Työnantaja ohjeistaa tästä asiasta tarkemmin.

Myös opetusministeri Li Andersson vastasi asiaa koskevaan kysymykseen Twitterissä.

Andersson kirjoittaa, että kunta voi velvoittaa opettajat antamaan etäopetusta työpaikalla, koska poikkeusolot eivät muuta työntekovelvoitteita tai työnantajan työnjohto-oikeutta. Työnjohto-oikeus käsittää työnantajan oikeuden päättää, miten opetus järjestetään.

 

2. Voidaanko koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat opettajat käskeä kouluille tekemään etätyötä?

Työnantajan tulee ehdottomasti pyrkiä järjestämään riskiryhmiin kuuluville opettajille ensisijaisesti etätyömahdollisuus.

Työnantajan tulee ehdottomasti pyrkiä järjestämään riskiryhmiin kuuluville opettajille ensisijaisesti etätyömahdollisuus.

Jos työnantaja ei suostu järjestämään etätyötä tai se ei ole muuten mahdollista, riskiryhmään kuuluvan opettajan kannattaa kääntyä asiassa työterveyden puoleen. Työterveyslääkäri voi tässä tilanteessa kirjoittaa lausunnon, jossa se kehottaa työnantajaa järjestämään etätyömahdollisuuden riskiryhmään kuuluvalle.

Työterveyslääkärin on syytä ottaa lausunnossaan kantaa siihen, onko kyseessä työturvallisuuslain 23 §:n mukainen tilanne (työntekijän oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle) ja sitä kautta työnantajan velvollisuus järjestää etätyömahdollisuus.

Jos työterveyslääkäri kirjoittaa todistuksen, jossa se toteaa henkilön tässä erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa käytännössä työkyvyttömäksi, sen pitäisi riittää sairausajan palkan maksamisen perusteeksi.

3. Jatkuuko perusopetus etäopetukseen siirtymisen seurauksena ylimääräisen viikon ajan kesäkuussa?

Perusopetuslain 23 § mukaan milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä.

Hallituksen päätös siirtää perusopetus etäopetukseen ei muuta sitä, että opetusta järjestetään jatkossakin työpäiviksi määrättyinä päivinä. Lisäpäivien määräämiselle ei suoranaisesti ole laissa säädettyjä perusteita.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on kuitenkin poikkeustilan ja poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden jälkeen arvioida, onko työpäivien lisäämiseen tarvetta. 

Ensisijaisesti mahdolliset puutteet opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa tulee kiriä umpeen tehostelulla opetuksella ja riittävällä tukiopetuksella. Lisäpäivät ovat vasta viimesijainen keino asiassa.

Mahdollisista lisäpäivistä päättää kukin koulutuksen järjestäjä itse. Lisätyöpäiviä ei välttämättä tarvitse sijoittaa kesäkeskeytyksen alkuun, vaan niitä voidaan pitää myös lukukauden aikana lauantaityöpäivinä.

4. Miten varhaiskasvatuksen henkilöstö suojataan työpaikalla? Saammeko suojavarusteita?

Varhaiskasvatuksen henkilöstön turvallisuudesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Työnantaja on vastuussa opettajien turvallisuudesta työpäivän aikana myös poikkeuksellisen epidemiatilanteen aikana.

Koronaepidemian aikaisissa poikkeusoloissa varhaiskasvatuksen henkilöstön kannattaa ehdottomasti pyytää työnantajalta tarpeellista suojavarustusta, jotta työ voidaan suorittaa mahdollisimman turvallisesti.

Jos työskentely aiheuttaa huolta työturvallisuudesta, asiasta on syytä puhua esimiehen kanssa. Lisäksi opettaja voi kääntyä työpaikkansa työsuojeluvaltuutetun puoleen.

5. Olen varhaiskasvatuksen opettaja. Jos saan koronaan sopivia oireita, olenko kaksi viikkoa karanteenissa vai tulenko oireiden salliessa muutaman päivän päästä töihin, vaikka saatan olla vielä taudinkantaja?

Koronaepidemian aikainen ohje on, että vähänkin sairaana on oltava poissa töistä. Työnantaja ja työterveyshuolto antavat tarkempia ohjeita sairastapauksista ja mahdollisista karanteeneista.

6. Jos me lähiopetukseen jäävät opettajat saamme koronaan sopivia oireita, testataanko meidät?

Terveydenhuollon viranomaiset päättävät, ketkä testataan mahdollisen koronaviruksen varalta. Suomen hallitus on päättänyt laajentaa sairastuneiden testausta, mutta vielä ei ole saatavilla tietoa siitä, millä tavalla testausta laajennetaan.

7. Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja alakouluikäisen, riskiryhmään kuuluvan lapsen vanhempi. Miten voin suojata lastani koronariskiltä, jos olen velvoitettu työskentelemään lähikontakteissa?

Tässä erittäin vaikeassa tilanteessa lain mahdollistamat vaihtoehdot ovat valitettavasti joko pyytää työnantajalta mahdollisuutta siirtyä etätöihin tai olla poissa töistä ilman palkkaa.

Huoli lapsen terveydestä kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa ja kysyä mahdollisuudesta siirtyä etätöihin. Jos etätyö ei ole mahdollista, voi työnantaja velvoittaa varhaiskasvatuksen opettajan tulemaan työpaikalle töihin.

Työsopimuslaki mahdollistaa olemaan poissa työstä pakottavista perhesyistä. Tällöin poissaolo on palkatonta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

8. Saanko palkkaa, jos työpaikkani suljetaan tartuntataudin vuoksi?

Jos työpaikkasi suljetaan tartuntataudin vuoksi, työnantajasi on velvollinen maksamaan sinulle palkkaa neljäntoista päivän ajalta.

Jos työtä ei ole vielä neljäntoista päivän jälkeenkään mahdollista tehdä, sinun kannattaa hakea ansiopäivärahaa Opettajien työttömyyskassasta. Ansiopäivärahan saamiseksi sinun tulee ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä palkattomana päivänä.

9. Täytyykö minun hakea vapaata tai lomaa työstäni, jos työpaikkani suljetaan tartuntataudin vuoksi?

Työpaikan sulkemisen ajaksi ei kannata hakea vapaata työstä, sillä silloin menettää mahdollisuuden saada ansiopäivärahaa.

10. Miten toimin, jos minut lomautetaan työstäni, koska päiväkodissa ei ole riittävästi lapsia?

OAJ:n jäsenten on mahdollista hakea lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa Opettajien työttömyyskassasta.

Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Voit hakea ansiopäivärahaa kahden viikon kuluttua lomautuksen alkamisesta.

Jos lomautuksesi kestää kaksi viikkoa lyhyemmän ajan, hae ansiopäivärahaa aikaisintaan lomautuksen viimeisenä päivänä.

11. Mistä kansalaisopiston tuntiopettaja saa korvauksen menettämistään tuloista nyt, kun hallitus nyt keskeyttää myös kansalaisopiston tuntiopetuksen? Entä taiteen perusopetus ja opettajien palkanmaksu siellä? 

Työnantajan tulisi tarjota tuntiopettajalle ensisijaisesti mahdollisuutta etäopetuksen antamiseen ja sitä kautta opetustuntien ja palkanmaksun säilyttämiseen.

Jos tämä ei ole mahdollista (esimerkiksi opetettavan kurssin sisällön vuoksi) ja työn tekeminen estyy, työntekijällä on oikeus saada palkkaa enintään 14 päivän ajalta. Tämän jälkeen työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Jos tuntiopetuksesi on kokonaan estynyt, ilmoittaudu heti ensimmäisten tuntien tultua peruutetuksi TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimistolle tulee toimittaa työnantajan todistus siitä, että työnteko on estynyt. Opettajien työttömyyskassan sivuilla on tarkempaa ohjeistusta asiassa.

Jos olet jo aiemmin saanut soviteltua työttömyyspäivärahaa, sinun tulee toimia työttömyyskassan antamien ohjeiden mukaisesti.

 

Lue lisää aiheesta

• Opetushallituksen listaus asioista, jotka on hyvä ottaa huomioon siirryttäessä poikkeuksellisiin järjestelyihin opetuksessa
• Myös Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on paljon päivittyvää tietoa ja ohjeistuksia kouluista ja opetuksesta.
• Korona leviää, kuinka toimin? – OAJ:n vastauksia jäsenten usein kysymiin kysymyksiin koronaviruksesta
• Koulut ja oppilaitokset siirtyvät kuukaudeksi etäopetukseen – palkka maksetaan normaalisti
• OKM:n tiedote: Hallitus totesi Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi
• OKM:n tiedote ylioppilaskokeiden muuttuneesta aikataulusta
• Opetushallituksen sivut koronavirukseen varautumisesta
• THL:n ajankohtaiset tiedot koronavirustilanteesta